Meillä Suomen OBS:llä on ollut viime aikoina kiireinen työrupeama, jonka lopputuloksena olemme saaneet valmiiksi täydellisen Finvoice-yrityslaskujen euronormin (EN16931) mukaisen toteutuksen.

Euronormin mukaisten sähköisten laskujen ehdottomasti tärkein etu on se, että niitä voi käyttää Suomen lisäksi lähetettäessä laskuja Suomen lisäksi Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja moneen muuhun EU-maahan.

Suomessa yleinen perinteinen Finvoice on suomen Finanssialan keskusliiton tuottama suomalaisten sähköisten verkkolaskujen standardi. Suomessa yli 95% yritysten välisestä laskuliikenteestä kulkee Finvoice-laskuina.

Mutta Finvoicen mukaisen laskuaineiston tuottaminen ei ole helppoa. Finvoicen formaatti on siitä inhottava, että sen XML-schema edellyttää elementtien luomista hyvin tiukassa järjestyksessä. Siis esimerkiksi pankkitiedoissa BIC-koodin elementin on esiinnyttävä ennen pankkitilin IBAN-numeron elementtiä. Varsinkin REST ja JSON-kehitystyökaluihin tottuneilta tämä vaatii monesti keskivaikean päänsäryn kestämistä kehitystyön aikana.

​ Euronormi EN16931 on teknisesti Finvoicen kanssa yhteensopiva laskustandardi, joka tuo tähän valtavan määrän uusia vaatimuksia. Vaatimukset johtuvat siitä, että euronormin mukaiset Finvoice-laskut voidaan myöhemmin konvertoida automaattisesti yleiseurooppalaisen Peppol-laskujen mukaisiksi.

Finvoice/Euronorm/Peppol -laskuissa on oltava esimerkiksi laskettuna jokaisen arvonlisäverotyypin yhteinen summa ja hyvityslaskuissa on erilaiset säännöt positiivisten ja negatiivisten summien esittämiseen. Ja kommentteja ei voi käsitellä yhtä vapaasti kuin Finvoicessa.

Monille Finvoice-laskuja käyttäneille saattaa tulla yllätyksenä se, että Peppol-laskuissa ei lähtökohtaisesti voi käyttää kommenttirivejä samoin kuin Finvoice-verkkolaskuissa. Siis ilman verotietoja, kappalemääriä ja muuta tietoa, joka ei tekstikommentteihin yleensä kuulu.

Puhtaassa Peppol-verkossa laskujen tekstirivit ja kuvaustekstit pitäisi ideaalitapauksessa välittää omana Laskun kuva -sanomanaan, joka on eri asia kuin laskusanoma. Äkkiseltään tämä kuulostaa elegantilta ja hienolta ratkaisulta. Mutta kun asiaa kaivelee syvemmälti, selviää että kaikki asiakkaat eivät ota vastaan Laskun kuva -sanomia. Esimerkiksi Ruotsissa on monia asiakkaita, jotka ottavat vastaan vain laskuja. Jopa hyvityslaskujen vastaanottamisessa on eroa asiakasyritysten välillä.

Me kehitimme tähän kiertotien, joten Odoon kommenttirivejä voi edelleen käyttää osana laskuja. Meillä onkin esimerkiksi useita asiakkaita, joiden asiakkaat olettavat, että toimitettujen tuotteiden erittelyt löytyvät myös laskulta osana sen tekstirivejä.

OBS:n Finvoice/EN16931-laskut välitetään ratkaisussamme Visma Maventan edullisen ja luotettavan sanomavälitysverkon kautta. Tämä vahvistaa omalta osaltaan OBS:n ja Visman yhteistyötä talousintegraatiojärjestelmien kustannustehokkaan toteuttamisen suhteen.

Suomen OBS:ltä on saatavilla talousintegraatiot Odoohon ja kaikkiin yleisimpiin suomalaisiin kirjanpitojärjestelmiin. Suomen maajohtaja Ossi Mäntylahtikertoi näistä viimeksi Odoo Experiencessä Belgiassa. Lisätietoja saat klikkaamalla tästä.

Haluatko oppia lisää Finvoice-ratkaisusta? Ota yhteyttä!

Ota yhteyttä